Me ollaa jo näin isoja ja me osataa kävellä, murista, haukkua ja tapella

Välillä me pidetää aika kovaa meteliä ja tuo kätilö juoksee kauheella kyydillä katsomaan että mikä hätänä eikä tajua että mehän vaan leikittiin.

Me ollaan tosi söpöjä ja kätilö pusuttaa ja halailee meitä hirveesti. Välillä kyl tuntuu että se likistää meidät kun se niin rakastaa, mut ollaanhan me kyl niin ihania

Kätilö anto meille yksi päivä todella pahan makuista keltasta tahnaa. Me vähän syljeksittii sitä pitkin meidän boxia. Niin pahaa se oli. Yäk. Kätilö sano, että "se on matolääke ja kyllä se pitää ottaa..."

Ja vaikka me ollaa jo saatu jauhelihaa ja sitä sellasta valkosta litkua mitä toi kätilö sanoo velliksi, niin kyllä me silti rakastetaan vielä mamman maitoa.

Kuullaan taas ja aurinkoa odotellessa (ja sitähän me odotellaan jotta päästään ulos)
HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE